Säännöt
Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran säännöt
(hyväksytty kesäkuussa 2023)
1§
Yhdistyksen nimi on Paimensukuisen Lapinkoiran Seura ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä PLS. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
2§
Yhdistyksen tarkoituksena on säilyttää poronpaimennukseen käytetystä luonnonkannasta polveutuvat lapinkoirasuvut.
3§
Yhdistys pyrkii päämääräänsä tutkimalla ja seuraamalla luonnonkannasta polveutuvien lapinkoirien rakennetta ja luonnetta sekä ohjaamalla jalostustyötä. Yhdistys järjestää katselmuksia, tarkastuksia ja tiedotustilaisuuksia sekä julkaisee tiedotteita.
Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia asianomaisen luvan saatuaan. Yhdistys voi myös omistaa ja hankkia kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
4§
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä henkilö tai rekisteröity yhdistys, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä.
Yhdistyksen perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen perheenjäsen jäsenmaksulla, jonka suuruudesta päättää syyskokous. Perhejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä, mutta hänelle ei lähetetä jäsenpostia.
Yhdistyksen pennunostajajäseneksi voidaan hyväksyä kasvattajan ilmoittama uuden pennun omistaja. Kasvattaja täyttää pennunostajan hyväksynnällä jäsenhakemuksen ja maksaa ensimmäisen vuoden jäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää syyskokous. Pennunostajajäseneksi liittymistä seuraavana vuonna hallituksen on päätettävä pennunostajajäsenen hyväksymisestä varsinaiseksi jäseneksi. Pennunostajajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Jäsen, joka käyttää paimensukuista lapinkoiraa siitokseen, sitoutuu astuttamaan suomenlapinkoirarekisterin sisällä paimensukuisen lapinkoiranarttunsa vain paimensukuisella lapinkoirauroksella tai antamaan paimensukuisen lapinkoirauroksensa astutukseen vain paimensukuiselle lapinkoiranartulle.
Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jonka valintaa vähintään kymmenen (10) yhdistyksen jäsentä on kirjallisesti yhdistyksen varsinaiselle kokoukselle esittänyt. Esityksen pohjalta tehdyn kokouspäätöksen on oltava yksimielinen.
5§
Yhdistyksen ansiomerkin voi hallitus myöntää yksimielisellä päätöksellä henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti yhdistyksen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Yhdistyksen hallitus voi myöntää yhdistyksen merkin, viirin tai muun huomionosoituksen henkilölle tai yhteisölle.
6§
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan. Eroaminen lasketaan tapahtuvaksi seuraavan toimintavuoden alusta. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa kehotuksesta huolimatta maksamatta.
7§
Yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksestä jäsen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä, ja jäsen, joka on menettänyt yhdistyksen luottamuksen. Erottamispäätöstä on kannatettava 3/4 hallituksen läsnä olevista jäsenistä.
Erotettu voi valittaa hallituksen päätöksestä yhdistyksen varsinaiselle kokoukselle jättämällä hallitukselle osoitetun kirjallisen valituksen 30 päivän kuluessa siitä, kun hallituksen erottamispäätös on hänelle ilmoitettu. Erottamispäätös on käsiteltävä seuraavassa varsinaisessa kokouksessa. Erottamispäätös astuu voimaan, mikäli 3/4 läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä kannattaa sitä. Erottamispäätös astuu voimaan heti valitusajan päätyttyä, mikäli valitusta ei ole tehty.
8§
Jäsenet suorittavat yhdistykselle jäsenmaksun joko vuotuisena tai kertakaikkisena sen mukaan kuin syyskokous sen kunakin vuonna määrää. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.
9§
Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä.
10§
Yhdistyksen syyskokous valitsee hallituksen puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja varsinaiset jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä vuodeksi kerrallaan kaksi varajäsentä, jotka osallistuvat valintajärjestyksessä hallituksen kokouksiin jäsenen ollessa poissa kokouksesta. Hallituksen varsinaisista jäsenistä on kunakin toimintavuonna kolme (3) erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoron ratkaisee arpa. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin, sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä nimeää toimikuntien jäsenet.
11§
Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle joko omasta aloitteestaan tai kahden (2) hallituksen jäsenen kirjallisesta pyynnöstä heidän esittämänsä asian käsittelyä varten. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet muista jäsenistä on paikalla. Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaalissa arpa.
12§
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä yhden toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.
13§
Yhdistyksen päätäntäoikeutta käyttävät yhdistyksen kokouksissa läsnä olevat jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa.
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Yhdistyksen kokous voidaan järjestää ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana eli osallistumalla kokoukseen etäyhteydellä.
Asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei lippuäänestystä vaadita. Etäkokouksen ollessa kyseessä suljettu lippuäänestys järjestetään teknisen apuvälineen avulla. Äänten mennessä tasan tuloksen ratkaisee vaalissa arpa ja muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide. Kullakin läsnä olevalla äänioikeutetulla jäsenellä on oman äänensä lisäksi oikeus edustaa valtakirjalla kahta (2) äänioikeutettua jäsentä.
14§
Kutsu yhdistyksen kokouksiin toimitetaan ilmoittamalla viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta joko yhdistyksen jäsenlehdessä tai erillisellä sähköisellä kutsukirjeellä ja yhdistyksen virallisella internet-sivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Jos yhdistyksen kokous järjestetään tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, tulee tästä mainita kokouskutsussa. Kokouskutsussa voidaan määrätä, että voidakseen käyttää yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta, jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.
15§
Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat;
1. Toimitetaan syyskokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden vaali.
2. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima toimintasuunnitelma, määrätään jäsenmaksun suuruus ja hyväksytään talousarvio tulevalle toimintavuodelle.
3. Päätetään hallituksen jäsenille, toimihenkilöille ja toiminnantarkastajille maksettavista korvauksista ja palkkioista.
4. Valitaan hallituksen puheenjohtaja.
5. Valitaan hallituksen erovuoroisten varsinaisten jäsenten tilalle uudet.
6. Valitaan ensimmäinen ja toinen varajäsen.
7. Valitaan toimikuntien koollekutsujat.
8. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varajäsenet.
9. Käsitellään jäsenten kirjallisesti hallitukselle vähintään kuukautta ennen syyskokousta jättämät asiat.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1. Toimitetaan kevätkokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden vaali.
2. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimintakaudelta.
3. Esitetään toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
4. Käsitellään jäsenten kirjallisesti hallitukselle vähintään kuukautta ennen kevätkokousta jättämät asiat.
16§
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit on esitettävä toiminnantarkastajille kuukautta ennen kevätkokousta.
17§
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräinen kokous on järjestettävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, joiden vuoksi kokous järjestetään.
18§
Yhdistyksen ja hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen valitsemat puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, jonka pöytäkirjantarkastajat tarkastavat. Hallituksen kokouksen pöytäkirja tarkastetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
19§
Yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos kokous sitä esittää tai sitä on kirjallisesti esitetty hallitukselle. Sääntömuutos on hyväksyttävä yhdistyksen kahdessa kokouksessa, joiden välille jää aikaa ainakin yksi kuukausi ja joissa kummassakin sitä on kannattanut vähintään 2/3 kokouksen äänioikeutetuista jäsenistä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa.
20§
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
21§
Yhdistyksen lopetettua toimintansa varat on käytettävä eläinsuojelutyöhön. Varojen käytöstä päätetään purkamiskokouksessa.
22§
Muutoin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.
23§
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.